Parempia kuin muut

Kirjoitin reppumatkaajien foorumille uudesta matkailulehdestä nimeltä Kulkuri.org. Vastaus ei ollut täysin lempeä, vaan ennemminkin epäluuloinen.

Ei se mitään. Se on ihan oikeudenmukaista. Kun joku julistaa uuden matkailulehden syntyneen, lukijoiden on syytäkin olla epäileviä. Matkailulehdet ovat nimittäin ihan hirveää sontaa.

”Kun toimittajat menee maksetuille pressimatkoille ne näkee just sen minkä halutaan nähtävän.”

 

Näin tiivisti nimimerkki Katariina72000, kun tulin maininneeksi, että Kulkurin tiimillä on toimittajatausta.

Olen ammatiltani paitsi journalisti myös markkinoinnin tekstisuunnittelija. Niin epäeettistä kuin markkinointityö usein onkin, paljon suurempia omantunnontuskia olen kärsinyt journalistina. Lehdet esiintyvät vapaan tiedonvälityksen lähettiläinä, vaikka valtaa pitävät sponsorit. Pahimmissa tapauksissa kirjoittajat eivät saa lainkaan kritisoida mainostajien tuotteita tai palveluita. Yritykset kiikuttavat toimittajille leivän pöytään ja odottavat asiaankuuluvaa nöyryyttä.

Tällaisten julkaisujen – joita käytännössä kaikki matkailulehdet ovat – ei pitäisi edes esiintyä journalistisina. Ne ovat mainosläpysköitä, joiden tekijät työskentelevät päivästä toiseen tuhotakseen sen hyvän, mitä vapaa ja riippumaton tiedonvälitys edustaa. Lukijan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että toimittaja rakastaa totuutta hengen palolla. Mutta kun ei pysty. Valtaosa niin kirjoittajista kuin päätoimittajistakin on journalisteina kyynisiä ja laiskoja. Ammattimaisia, joku voisi sanoa. Yrittävät vain tienata palkkansa.

Myös markkinoijat ovat ammattimaisia, mutta eivät laiskoja, vaan suorastaan häpeämättömän toimeliaita ja sinnikkäitä. Siksi sponsorit voittavat kamppailun lehdistön sielusta.

Myös lehdet, jotka eivät anna sponsoreiden suoraan sensuroida sisältöään, nuolevat kaupallisten toimijoiden takamuksia. Jopa Suomen journalistisesti tasokkain lehti Helsingin Sanomat kerää klikkauksia harhaanjohtavalla, koukuttavalla otsikoinnilla. Tietysti. Kävijät tuovat lehdelle mainosrahaa. Epärehellinen otsikointi kuitenkin osoittaa, että lukija ei ole lehdelle ensisijaisen tärkeä, vaan vielä arvokkaampia ovat ne eurot, joita voidaan kerätä lukijoita johdattelemalla.

Markkinoinnin näkökulmasta tämä kaikki on ymmärrettävää. Kyse on asiakasvirran ohjaamisesta, brändin rakentamisesta, voiton lisäämisestä. Jos lehteä kuitenkin toimitetaan markkinoinnin ehdoilla, se on vähintään neuroottisesti jakautunut ja pahimmillaan valheellinen. Parhaimmillaan ehkä suurten iltapäivälehtien tapaan surkuhupaisan surrealistinen.

Idealistinen journalismi elää pienissä, kriittisissä julkaisuissa. Kulkuri on yksi näistä. Mutta mitä tuo sana ”kriittinen” lehden nimessä tarkoittaa?

Selitän ensin, mitä se ei tarkoita.

Työskentelin vuosia nyt jo edesmenneelle City-lehdelle. Sain nauttia kriittisten ihmisten kommenteista.

”Paska julkaisu”, kuulin tiivistettävän useammin kuin kerran. Tai “Shitty-lehti”, kuten Kulkurin oma toimittaja tapasi sanoa.

Tuossa konfliktissa piili Cityn kauneus. Arvostelijat kokivat, että huumorintaju ja puhekielisyys tekevät lehdestä huonon. He ajattelivat, että lehti, joka onnistuu viihdyttämään jopa teinityttöjä, ei voi olla älykäs. Tämä johtui siitä, että nämä ihmiset eivät olleet kriittisiä. Heillä ei ollut erottelukykyä. Heiltä jäi näkemättä, että kaiken hauskanpidon keskellä City oli vähintään yhtä vapaa tiedonvälittäjä kuin Hesari ja taatusti vapaampi, anarkistisempi, kuin monien ”kriittisten” ihmisten suosimat ideologisesti sitoutuneet marginaalijulkaisut.

City ei nimittäin feikannut. Se ei esittänyt mitään muuta kuin mitä se oli: sillisalaatti urbaania pintaliitoa, remakkaa hauskanpitoa ja kokeilevaa journalismia.

Myös Kulkuri.org pitää hauskaa ja tekee tyylikokeiluja. Olemme yhtä aikaa narreja ja tosikkoja. Kirjoittajan persoona on usein läpinäkyvästi esillä tekstissä. Kirjoittajalla saa olla hauskaa ja lukijalla myös. Mutta rehellinen pitää olla. Lukijan on voitava luottaa siihen, että toimituksen ensisijainen päämäärä ei ole kääriä rahaa. Mikään toimituksellinen sisältö tai valittu sanamuoto ei saa olla olemassa mainostajia varten.

Niin, mainostajat. Myös Kulkurin sivuille on tulossa mainoksia. Haluamme kattaa palvelinmaksut ja maksaa palkkaa niin toimitukselle kuin avustajillekin. Meillä mainosten ja toimituksellisen sisällön välillä kuitenkin kohoaa aukoton lasiseinä. Yksikään sponsori ei tule kajoamaan artikkeleihimme eikä sorkkimaan sitä, millaisia valokuvia julkaisemme.

Epäluuloiset reissaajatoverimme vetäkööt siis syvään henkeä ja nauttikoot Kulkurin stooreista ja valokuvista rauhallisin mielin. Kulkuri.org on kriittinen, koska toisin kuin useimpia matkailujulkaisuja, meitä ei voi ostaa. Me olemme parempia kuin muut.

Mister Snail #1 backpacker

Uudenvuodentoivotus

Kulkuri.org on ollut toiminnassa kuukauden päivät. Suosio on yllättänyt meidät. Maija Kauhasen Läppärikulkuri-kolumneilla on tasaisesti paljon lukijoita. Samoin artikkeli Bangkokin mielenosoituksista sekä ping pong show -reportaasi ovat saaneet osakseen huomiota. Myös Kolmossivun kulkuri -palstasta tykätään. Facebookissa meillä on hieman yli sata seuraajaa.

Jokainen tykkäys, jako ja kommentti ilahduttaa. Meille ne ovat osoitus siitä, että työllämme on merkitystä. Kiitos siitä!

Kulkuri.org toivottaa kaikille kulkureille ja muille nuuskamuikkusille tiepölyntuoksuista vuotta 2014!

Juha Matias Lehtonen

Journalisti, teologian maisteri, tekstisuunnittelija, koditon kulkuri. Rehellinen ja vihainen hippi, joka tykkää kirjallisuudesta, tiedosta ja vapaudesta. Tunnistaa melkein kaikki tähtikuviot. Juoksee lujaa. Toimittaa Kulkuri.org -sivustoa.
Bookmark the pysyvä linkki.

5 kommenttia

  1. Moi Juha,

    Haluaisin korjata blogauksessasi olevan virheellisen tiedon “edesmenneestä City-lehdestä.” City-lehti jatkaa edelleen ilmestymistään kotiin kannettuna versiona. Edellinen miljoonan lehden painos julkaistiin 16.12.2013 ja vuonna 2014 City-lehti ilmestyy neljä kertaa. Verkossa osoitteessa City.fi sisältö päivittyy jatkuvasti – feikkaamatta edelleen :)

    Hyvää uutta vuotta!

    Ystävällisin terveisin,

    Jesse Valli
    Web-päällikkö
    City Digital Oy

    • Juha Matias Lehtonen

      Juu, sanavalinta oli kehno. Nettiversiota tulee toki joskus selailtua. En ole nähnyt uutta paperiversiota lainkaan, kun en ole Suomessa.

      • Jos haluat tuoreimmat numerot tutustuttavaksi, lähetä osoitetiedot sähköpostilla, niin laitetaan lehdet tulemaan :)

        Jesse/City

        • Juha Matias Lehtonen

          Heh, kiitoksia vain, Jesse. Mulla ei ole nyt osoitetta, mutta pidän tarjouksen mielessä.

  2. Tervehdys,

    pahoittelut jos osui ja upposi. Niin oli tarkoituskin ;-)

    Pallontallaajat lienee yksi maan vihamielisimpiä foorumeita, joten sait aika kevyen kohtelun. Aika näyttää mihin kykenette. Nyt näyttää hyvältä.

    Kaikki reissarit ja entiset City-lehteläiset ( minäkin ) – Liittykää yhteen. Onnea ja menestysta vaan !

Vastaa

Jos sähköpostisi on rekisteröity gravatar-palveluun, saat kasvokuvasi näkyviin kommentin yhteydessä.

Sähköpostiosoitettasi ei ilmoiteta julkisesti. Vaaditut kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>