Kambodžan Kekkonen on vittumainen ukko

Sadat mellakkapoliisit ovat järjestäytyneet kaupungintalon eteen. Mielenosoittajat nykivät minua hihasta, hyppivät mopojen selkään ja juoksevat. Mielenosoituksen loppu häämöttää.

Lisää mellakkapoliiseja Monivong Boulevardilla | Susanna Alatalo | kulkuri.org

(Valokuva Susanna Alatalo)

Valokuvaajakollegani on yhä kuvaamassa poliisirivejä.

”Tule pois sieltä, ne aikoo rullata tän kadun”, huudan kännykkään.

Vetäydyn ahtaalle sivukadulle. Valokuvaajani viilettää silmieni ohitse pääkatua alas ja katoaa mielenosoittajien joukkoon. Ensimmäinen poliisien aalto pyyhkii editseni hänen kintereillään. Poliisirynnäkön kohteena ovat viestintäministeriön porteilla sananvapautta vaativat mielenosoittajat. Sinne meni valokuvaaja.

Seuraavat sata poliisia eivät juoksekaan ohitseni vaan pysähtyvät risteykseen ja kääntävät katseensa, kilpensä ja pamppunsa kohti minua. Ihmiset ympärilläni pakenevat paniikissa ja vanhat naiset itkevät. Hölkkään karkuun kaaoksen keskellä.

Kuulen pamahdusten sarjan. Näen savun nousevan takanani. Poliisi laukaisee savukranaatteja väkijoukkoon.

Pian saan tekstiviestin. Valokuvaaja on loikannut buddhalaismunkin kanssa hienostohotellin pihalle ja on siellä piilossa, mutta kaikki ulospääsyreitit on tukittu. Hotellin vartija yrittää ajaa hänet ja muut piileksijät takaisin kadulle, viestintäministeriön porttien eteen, jossa mellakkapoliisit hakkaavat toimittajia ja aseistamattomia mielenosoittajia patukoilla ja sähköpampuilla.

Siinä viesti, jonka Kambodžan Kekkonen Hun Sen lähettää Kulkurin lukijoille pääkaupunki Phnom Penhin kaduilta.

Hun Sen, Kambodzan Kekkonen vai Kaakkois-Aasian Voldemort? | Prachatai | kulkuri.org

Kambodžan pääministeri Hun Sen. (Valokuva Prachatai)

Hun Sen pelasti Kambodžan

Monien mielestä pääministeri Hun Sen on hieno mies. Hän osallistui 70-luvun lopulla diktaattori Pol Potin kaatamiseen yhtenä vastarinta-armeijan johtajista.

Yhä nykyään Hun Sen kyselee julkisissa puheissaan oppositiopoliitikoilta, että mitä te olette muka koskaan saaneet aikaiseksi? Minä sentään nuorena poikana kaadoin maailmanhistorian julmimman diktaattorin!

Tällä sankaritarinalla Kambodžan Kekkonen on oikeuttanut paikkansa kansakunnan tiennäyttäjänä viimeiset 29 vuotta. Hän katsoo olevansa maalleen paras ja ainoa mahdollinen johtaja. Kiina ja Vietnam tukevat Hun Seniä. Suomettuminen löyhkää.

Urho Kaleva Kekkonen oli häikäilemätön mies. Muuten hän ei olisi pysynyt vallassa kahtakymmentäviittä vuotta. Mutta se, mikä oli häikäilemätöntä Kekkoslovakiassa, olisi Kambodžan poliittisessa pelissä kilttiä pientä puuhastelua.

Kun Kambodžassa vuonna 1993 järjestettiin pitkän sisällissodan jälkeen ensimmäisen kerran vapaat vaalit, kansa petti Hun Senin heti. Kaikista itsevaltaisista tempuistaan huolimatta hän onnistui jollakin ihmeen keinolla tyrimään vaalityön, ja pääministeriksi nousi hänen kilpailijansa prinssi Norodom Ranariddh.

Tämä ei tietenkään jäänyt tähän. Sotasankari ei nimittäin suostunut luopumaan vallasta. Uuden sisällissodan välttämiseksi hänet nimitettiin kakkospääministeriksi Norodomin rinnalle. Rauhatonta liittoumaa kesti vuoteen 1997 asti, jolloin Hun Senin pinna paloi ja hän tapatti verisessä vallankaappauksessa noin neljäkymmentä kilpailevan puolueen edustajaa. Prinssi pakeni maasta. Seuraavat vaalit Hun Sen voitti, ja siitä lähtien hän on pitänyt Kambodžaa itsevaltaisessa otteessaan.

Ylistetty pääministeri on rajoittanut sananvapautta vuosi vuodelta yhä enemmän. Viime kesän parlamenttivaaleissa hänen ei tarvinnut edes itse osallistua vaalikampanjaan, vaan valtion kontrolloima media ja valtapuolue CPP:n muut jäsenet hoitivat kampanjoinnin. Taka-alalle jättäytymistään hän perusteli sillä, ettei hän halua ”konfrontaatiota” puoluetta kritisoivien äänestäjien kanssa. Hän tiesi, että olisi vaalikampanjan aikana joutunut vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin – tai vaientamaan ne rumasti. Pääministeri piti myös huolen, ettei johtava oppositiopoliitikko Sam Rainsy saanut asettua ehdolle. Hän ei tykkää kilpailusta.

Hun Sen on todella vittumainen ukko. Hän ei ole 61 ikävuoden aikana oppinut käsittelemään kritiikkiä kypsästi. Eikä hän osaa jakaa kivoja asioita kavereidensa kanssa – paitsi omien perheenjäsentensä, joita hän nimittää jatkuvasti korkeisiin virkoihin vailla mitään häpyä. Mies pitäisi panna vuodeksi tai pariksi päiväkotiin opettelemaan perusasioita.

Ehkä Hun Sen ei kuitenkaan ole viime kädessä Kekkonen, vaan Lordi Voldemort. Monet Kambodžan toisinajattelijat eivät nimittäin mielellään lausu Hun Senin nimeä ääneen, vaan sanovat vain arasti ”hän”.

Samoin kuten Voldemort myös Hun Sen on kuolematon. Kun hän viimein jättää pääministerin pestinsä – omien sanojensa mukaan ehkä 15 vuoden kuluttua – valtaan astunee hänen jumalallisia voimia omaava kenraalipoikansa Hun Manet.

Ihmisoikeusaktivisti Khiev Lay osoittaa mieltään mielipidevankien puolesta | Susanna Alatalo | kulkuri.org

Aktivisti Khiev Lay on Phnom Penhin mielenosoitusten johtohahmoja. (Valokuva Susanna Alatalo)

Uusi vuosi, uudet kujeet!

Tämän vuoden tammikuun 3. päivänä työväenaktivistit ja lakkoilevat tekstiilityöntekijät osoittivat mieltään Canadian teollisuusalueella Phnom Penhin reunamilla. Mielenosoituksen taustalla oli vaatetyöntekijöiden vaatimus minimipalkan kaksinkertaistamisesta. Tällä hetkellä minimipalkka on 59 euroa kuukaudessa.

Mellakkapoliisi saapui hajottamaan levotonta protestia. Kun osa mielenosoittajista alkoi heitellä kiviä, poliisit kohottivat rynnäkkökiväärinsä ja yhdessä talojen katoille asemoitujen tarkka-ampujien kanssa avasivat tulen väkijoukkoa kohti.

Neljä mielenosoittajaa kuoli ja yli kaksikymmentä loukkaantui. Useita aktivisteja vangittiin ja heistä 23 on yhä telkien takana epämääräisin perustein.

Tapaus havainnollistaa eroa Bangkokin ja Phnom Penhin poliisivoimien välillä: Kambodžan poliisi ei tunne pehmeitä konsteja, kuten kumiluoteja, vesitykkejä tai kyynelkaasua. Heillä on kovat piipussa.

Verilöylyn jälkeen hallitus asetti Phnom Penhissä voimaan kokoontumiskiellon. Yli yhdeksän henkilön julkiset kokoontumiset ovat nyt luvattomia. Määräystä valvotaan mielivaltaisesti.

Esimerkiksi 14. tammikuuta sadat ihmiset kerääntyivät kadulle osoittamaan mieltään, kun oppositiojohtajat kutsuttiin oikeustalolle vastaamaan kysymyksiin koskien teollisuusalueen mellakkaa. Samaan aikaan mellakkapoliisit torkkuivat rauhassa riippumatoissaan.

Sen sijaan kun tiistaina 21. tammikuuta pieni joukko paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajia toimitti Ranskan ja Yhdysvaltain suurlähetystöille vetoomuksen, jossa pyydettiin apua teollisuusalueella vangittujen aktivistien vapauttamiseksi, paikalle pölähti joukko Phnom Penhin kaupungin palkkaamia epävirallisia vartijoita mustissa moottoripyöräkypärissään. He hajottivat kokouksen ja toimittivat yksitoista johtavaa aktivistia poliisin huomaan. Aktivistit vapautettiin vasta, kun he olivat kirjallisesti sitoutuneet pysymään poissa tulevista mielenosoituksista.

Ja sitten oli tämä viime maanantain rauhanomainen sananvapausmielenosoitus, josta kerroin artikkelin alussa. Mellakkapoliisi ja epäviralliset turvallisuusjoukot hajottivat sen brutaalisti. Paikallislehden julkaisema tarina maanantain mielenosoituksesta paljastaa virkavallan asenteen: AFP:n valokuvaajaa alettiin hakata pampulla, jolloin hän huusi olevansa kansainvälinen reportteri. Tähän pieksijä totesi lakonisesti, että kyllä reportteritkin hakataan.

Politikointia vaatekaupassa

Omalla pienellä tavallaan suomalaiset voivat painostaa Hun Seniä olemaan pikkuisen enemmän ihmisiksi. Ja vieläpä täysin turvallisesti. Kenenkään ei tarvitse matkustaa ihmiskilveksi Phnom Penhin kaduille.

Puhun verisistä vaatteista. Muiden muassa H&M, Adidas, Nike ja Levi Strauss hyödyntävät häpeilemättä Kambodžan työläisten heikkoa asemaa. Paitsi sijoittajat myös suomalaiset kuluttajat hyötyvät suoraan Hun Senin julmasta hallinnosta.

Vuodesta toiseen kansainvälisten vaateyritysten edustajat louskuttavat leukojaan ja yrittävät esittää välittävänsä aasialaisista työntekijöistään. Viimeksi pari viikkoa sitten suuret vaateyhtiöt lähettivät yhdessä pääministerille kirjeen, jossa vaaditaan muun muassa toiminnanvapautta ammattiliitoille, hyvää kohtelua vangeille ja kansainväliset standardit täyttävää työlainsäädäntöä. Tämä on kaikki valetta. Kun veri virtaa kaduilla, yhtiöiden pr-koneistot käynnistyvät ja tuottavat puppugeneraattorilla sanoja, jotka rauhoittavat älyllisesti ja moraalisesti laiskoja kuluttajia.

Todellisiin toimiin ei ryhdytä, sillä se, mitä sijoittajat ja vaatekauppojen asiakkaat oikeasti haluavat, on liian halpa työvoima. Minimipalkka, jolla ei voi elää. Me haluamme työväenaktivistien ja lakkoilijoiden kuolevan. Sillä jos näin ei kävisi, palkat nousisivat, voitot pienenisivät ja vaatteet kallistuisivat. Olemme Kambodžan Voldemortin parhaita kavereita.

Minäkin juoksen mellakkapoliisia karkuun Niken lenkkareissa.

Epäeettinen kulutuspäätökseni palaa vainoamaan minua. Sähköpamppu kourassaan.

 

Mellakkapoliisi ja sähköpamppu | Susanna Alatalo | kulkuri.org

Leikin nimi on sähköpamppuhippa. (Valokuva Susanna Alatalo)

Valokuvaajan piilopaikka | Susanna Alatalo | kulkuri.org

Väkivaltainen poliisirynnäkkö ajoi ihmiset piiloon hotellin pihalle. (Valokuva Susanna Alatalo)

 

Juha Matias Lehtonen

Journalisti, teologian maisteri, tekstisuunnittelija, koditon kulkuri. Rehellinen ja vihainen hippi, joka tykkää kirjallisuudesta, tiedosta ja vapaudesta. Tunnistaa melkein kaikki tähtikuviot. Juoksee lujaa. Toimittaa Kulkuri.org -sivustoa.
Bookmark the pysyvä linkki.

Vastaa

Jos sähköpostisi on rekisteröity gravatar-palveluun, saat kasvokuvasi näkyviin kommentin yhteydessä.

Sähköpostiosoitettasi ei ilmoiteta julkisesti. Vaaditut kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>