Näin turisteja siepataan: Kulkurin turvallisuusvinkit ja maakohtaiset riskianalyysit

Turistisieppaukset herättävät aina suurta huomiota niin Suomen kuin muidenkin maiden medioissa. Lehdistö mässäilee yksittäisillä kaappaustarinoilla. Paljon harvemmin jaksetaan selvittää vastauksia seuraaviin matkaajan kannalta oikeasti kiinnostaviin kysymyksiin:

  • Kuinka suuri riski matkaajalla on tulla kaapatuksi missäkin maassa?
  • Kuinka vaarallista kaapatuksi tuleminen on?
  • Miten toimia, jos tulee kaapatuksi?
  • Miten panttivankidraamat yleensä päättyvät?

Kulkuri.org selvitti asian.

Onko kaapatuksi tuleminen vaarallista?

Ihmisryöstö eli kidnappaus eli sieppaus johtaa harvoin uhrin kuolemaan. Kriisinhallintaan erikoistuneen NYA Internationalin arvion mukaan vain kuusi prosenttia tapauksista päättyy niin onnettomasti. Näin siitä huolimatta, että yritykset ja järjestöt eivät useinkaan suostu maksamaan kaappaajien vaatimia lunnaita.

Useimmat sieppaukset kestävät enintään muutaman tunnin ajan – ne ovat niin sanottuja pikasieppauksia, joissa uhri talutetaan pankkiautomaatille ja pakotetaan nostamaan rikollisille rahaa tililtään. Nämä sieppaukset eivät ole uhrille erityisen vaarallisia ja lunnassummat voivat olla naurettavan pieniä: usein vain satoja euroja. Pikasieppausten määrä on nousussa maailmanlaajuisesti.

Ihmisryöstön vaarallisuus ei riipu ainoastaan sieppaajien hyvästä tahdosta, vaan usein myös uhrin omasta käytöksestä. Lue seuraavat ohjeet.

Miten sieppauksesta selvitään hengissä?

Virastot ja vakuutusyhtiöt antavat matkaajille täysin järjettömiä ohjeita kaappausten välttämiseksi: älä matkusta yksin, pysy ryhmän mukana, pysyttele aina valaistuilla alueilla. Kulkuri ei tietenkään tee mitään näistä asioista. On myös mahdotonta valvoa juomalasiaan baarissa joka ikinen sekunti tai pidättäytyä koskemasta mihinkään pamfletteihin tai lentolehtisiin (jotka on voitu vuorata ärhäkällä huumausaineella).

Pari ohjetta kannattaa kuitenkin pitää mielessä, kun matkustat oikeasti riskialttiilla alueilla:

  1. Älä kerro kenelle tahansa avoimesti suunnitelmistasi. On parempi, ettet tarjoile sieppaajille mahdollisuutta väijyttää sinua.
  2. Niillä harvoilla maailman alueilla, joilla kidnappaajat valikoivat kohteikseen nimenomaan turisteja, älä pukeudu kuten turisti vaan pyri sulautumaan ympäristöön.

Vaikka kuinka olisit varovainen, sinut saatetaan siepata. Jos näin käy, on syytä muistaa nämä ammattilaisten antamat ohjeet:

  1. Älä ramboile. Kaikkea vastarintaa ja epäkohteliaisuutta pitää välttää.
  2. Yritä jutella kaappajien kanssa henkilökohtaisella tasolla niin kuin kenen tahansa ihmisen kanssa. Tämä muistuttaa kaappaajia siitä, että olet oikea ihminen. Älä puhu politiikasta tai muista arkaluontoisista aiheista, vaan vaikkapa perheestä. Jos yhteistä kieltä ei löydy, voit esitellä vartijalle vaikka läheistesi valokuvia.
  3. Nyrkkisääntö on, että paeta ei kannata. Useimmat uhrien kuolemat liittyvät epäonnistuneisiin pakoyrityksiin. Ainoastaan aivan tilanteen alussa pako voi olla mahdollinen. Tällöinkään älä koskaan uhmaa tuliaseita.
  4. Jos kyse ei ole pelkästä pikasieppauksesta vaan sinut otetaan panttivangiksi lunnasrahojen toivossa, joudut luultavasti elämään suljetussa huoneessa pitkään – viikkoja, kuukausia, jopa vuosia. Sieppaajat estävät sinua saamasta mitään tietoa ulkomaailmasta. Tällöin kannattaa pitää kirjaa ajankulusta ja muutenkin säilyttää mieli virkeänä. On tärkeää pysytellä selväjärkisenä siinä toivossa, että saatat päästä neuvottelemaan sieppaajiesi kanssa.

Pahamaineinen Kolumbia ja vakuutusyhtiöiden valheet

Verkossa yksityiskohtaista tietoa ihmisryöstöistä tarjoavat usein niin sanottuja K&R-vakuutuksia kauppaavat yhtiöt. Vakuutus korvaa sieppaajien vaatimat lunnasmaksut.

Älä usko vakuutusyhtiöitä. Yhtiöiden etu on saada sinut pelkäämään matkustamista ja ostamaan kalliita vakuutustuotteita.

Esimerkiksi amerikkalainen Castle Rock Global Insurance kertoo matkaajille, että Kolumbia on sieppauslukujen valossa yksi maailman vaarallisimmista matkakohteista: vuonna 1999 maassa tapahtui 972 kaappausta. Luku on hurja ja paikkansapitävä.

Vuonna 2000 Kolumbian tilanne oli vielä pahempi. Valtiollisen Fondelibertad-järjestön keräämien virallisten tietojen mukaan yhden vuoden aikana siepattiin 3572 ihmistä.

Mutta mikä osuus heistä oli ulkomaalaisia?

Koko määrästä ulkomaalaisia oli 37 henkeä eli hieman yli yksi prosentti.

2000-luvun aikana Kolumbian sisällissodan vähittäinen rauhoittuminen ja hallituksen vastatoimet ovat alkaneet tepsiä sieppausongelmaan. Vuonna 2007 maassa kaapattiin enää 687 ihmistä. Näistä ulkomaalaisia oli neljä.

Tämän tiedon valossa Kolumbia on matkaajalle yllättävän turvallinen maa, vaikka vakuutusyhtiöt levittävät vastakkaista tietoa.

Kun mietit, kannattaako johonkin maahan matkustaa sieppausvaaran vuoksi, muista, että miltei kaikissa maissa suurin osa panttivangeista on paikallista väestöä. Ulkomaalaisista uhreista useimmat puolestaan ovat yritysten tai järjestöjen työntekijöitä. NYA Internationalin arvion mukaan maailmanlaajuisesti alle 10 prosenttia kaikista ihmisryöstöjen uhreista on turisteja.

Kolumbia, ilmavoimat, sotilas nukkuu | Diego Bernal  | Kulkuri.org

Kolumbian sotilailla on aikaa nukkua. (Valokuva Diego Bernal)

Latinalainen Amerikka

Kolumbiassa ei siis liiemmin kaapata matkaajia. Sen sijaan monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa sieppaukset ovat viime vuosina muodostuneet suureksi riesaksi ja turistitkin ovat vaarassa. Usein poliisi tekee tiivistä yhteistyötä rikollisten kanssa ja hyötyy sieppauksista.

Meksikosta on 2000-luvun aikana kehkeytynyt maailman vilkkain sieppausmaa. Eräs kehitystä selittävä syy on huumerikollisuuden vastainen sota, joka on ajanut monet rikolliset etsimään uusia tulonlähteitä. Huolestuttavaa matkaajan kannalta on, etteivät kidnappaukset rajoitu syrjäseuduille, vaan myös pääkaupunki ja jopa isot rantalomakohteet ovat vaaravyöhykettä. Vuonna 2012 maassa siepattiin 105 000 ihmistä. Vaikka näistä ilmeisesti hyvin pieni osa oli ulkomaalaisia matkaajia, vaara on todellinen. Erityisen ikävää Meksikon tapauksissa on, että panttivankeja kohdellaan usein väkivaltaisemmin kuin muualla maailmassa.

Venezuelassa sieppaukset ovat perinteisesti rajoittuneet Kolumbian vastaiselle rajalle, mutta viime vuosina ne ovat yleistyneet räjähdysmäisesti myös muualla maassa. Miltei kaikki uhrit ovat paikallisia. Tilanne kuitenkin vaihtelee nopeasti, joten voi olla, että vuonna 2014 myös turistit ovat vaarassa.

Vaikka Brasilia tunnetaan runsaslukuisista kidnappauksista, miltei kaikki ulkomaalaisiin kohdistuvat tapaukset ovat ns. pikasieppauksia, joissa uhri napataan kadulta ja pakotetaan nostamaan rikollisille rahaa pankkiautomaatilta. Pikasieppaukset ovat iso ongelma etenkin Rio de Janeirossa.

Haitissa kidnappaukset ovat äärimmäisen yleisiä. Riskianalyyseihin erikoistuneen AKE Groupin arvion mukaan maassa siepattiin vuonna 2010 joka viikko keskimäärin 1-2 ulkomaalaista. Haiti on yksi maailman vaarallisimmista maista.

Turisteja kidnapataan satunnaisesti myös monissa muissa Väli- ja Etelä-Amerikan maissa. Ihmisryöstöistä kärsivät ainakin Ecuador, Guatemala sekä Trinidad ja Tobago.

Aasia

Aasiassa siepataan väkilukuun suhteutettuna vähemmän ihmisiä kuin Latinalaisessa Amerikassa. Maanosan sieppausbisnekseen liittyy kuitenkin turistin kannalta huolestuttava piirre: panttivangit ovat melko usein ulkomaalaisia ja lunnasvaatimukset korkeita, jopa miljoonien eurojen suuruisia.

Filippiinit tunnetaan panttivankidraamoista. Vuonna 2000 eteläosien kapinallisalueet tulivat suomalaisillekin tutuiksi Seppo Fräntin ja Risto Vahasen jäätyä panttivangeiksi Jolon saarella. Yhä nykyään ainakin Yhdysvallat varoittaa kansalaisiaan matkustamasta maahan lainkaan, vaikka sieppaukset rajoittuvat tiettyihin provinsseihin ja useimmat panttivangit ovat täälläkin paikallisia.

Intiassa sieppaukset yleistyvät nopeasti. Selitys löytyy kasvavista tuloeroista. Moderni Intia on ollut aina köyhä, mutta tätä nykyä köyhien ja rikkaiden välillä on ennennäkemätön kuilu. Tämä houkuttaa yhä useamman ottamaan oman osansa vauraudesta vaikka väkisin. Osan turistisieppauksista taustalla on myös poliittinen agenda, jota ajetaan terrorismin keinoin. Stratforin muutama vuosi sitten laatiman ja Wikileaksin julkaiseman selvityksen mukaan eniten sieppauksia tapahtuu pohjoisessa, Biharin, Uttar Pradeshin ja Rajasthanin osavaltioissa. Etahin alue Uttar Pradeshissa on erityisen pahamaineinen. Muualla Intiassa ainakin Bangalore ja Mumbai ovat sieppaajien suosiossa.

Kaakkois-Aasian maista Malesia ja Kambodža nostetaan esiin useissa kansainvälisissä riskiarvioissa. Malesiassa turistien sieppaukset keskittyvät lähinnä Borneon saarelle, levottoman Sabahin osavaltion itäosiin. Kambodžan sieppauksista on vaikea löytää tarkkoja tilastotietoja, mutta ilmeisesti joka vuosi ulkomaalaisia kaapataan pääkaupunki Phnom Penhin kaduilla.

Pakistania ja Afganistania ei tarvitse tässä yhteydessä sen enempää edes analysoida. Ne ovat eräitä maailman vaarallisimpia alueita matkustaa. Pakistanissa sieppauksen riski tosin rajoittuu lähinnä Balochistaniin ja Khyber-Pakhtunkwaan sekä heimoalueille. Afganistan puolestaan on läpikotaisin vaarallinen.

Lähi-idässä Syyria ja jossain määrin myös Irak ovat erityisiä vaaravyöhykkeitä.

Aasian, Lähi-idän ja ehkä myös koko maailman kidnappauspääkaupunki länsimaalaisen matkaajan näkökulmasta on Jemen. Vuonna 2012 maassa tapahtui neljätoista sieppausta ja jokainen uhri oli ulkomaalainen. Pääkaupunki Sanaa on turisteille kohtuullisen turvallinen paikka, mutta sen ulkopuolelle matkustamista kannattaa harkita tarkoin. Jemenissä sieppaukset ovat usein poliittisesti motivoituneita, mikä tekee panttivankineuvotteluista erityisen hankalia. Viime vuonna siepattiin myös kaksi suomalaista, Leila ja Atte Kaleva.

Sanaa, vanhan kaupungin kadut | Journey Jeff's Pix | Kulkuri.org

Jemenin pääkaupunki Sanaa. (Valokuva Journey Jeff’s Pix)

Afrikka

Afrikassa valtioiden sisäiset konfliktit ruokkivat myös sieppausriskiä. Oikeastaan koko Keski- ja Pohjois-Afrikka ovat riskivyöhykettä – Marokkoa lukuun ottamatta.

Somalian edustalla, merellä, siepataan ylivoimaisesti eniten ulkomaalaisia koko maailmassa, mutta koska maassa ei ole minkäänlaista turismia, matkaajien kidnappauksista on turha edes puhua.

Libyassa kapinallisryhmät ovat siepanneet ulkomaalaisia viime vuosina ainakin maan länsi- ja etelärajan tuntumassa. Libyan yhteiskunnallinen tilanne elää kuitenkin koko ajan, joten on vaikea ennustaa, onko sieppausriski kasvamassa vai ei.

Algeriassa kapinallisrymät ovat kaapanneet ulkomaalaisia työntekijöitä ja toisinaan myös turisteja vuodesta toiseen. Kuten Jemenissä, myös Algeriassa uhreiksi valikoituvat nimenomaan ulkomaalaiset. Paikallisia ei mielellään siepata. Ison-Britannian ulkoministeriön suositusten mukaan etelän ja idän raja-alueille ei kannata sieppausvaaran vuoksi matkustaa lainkaan. Sen sijaan pääkaupunki Alger ja muut suuret kaupungit ovat turvallisia matkakohteita.

Eurooppa

Euroopassa sieppaukset ovat maailman mittapuulla äärimmäisen harvinaisia. Yritysjohtajien kaappausten on ennustettu yleistyvän, mutta ainakaan vielä ei voida puhua selkeästä trendistä. Pikasieppaukset, joissa uhri pakotetaan nostamaan rikollisille rahaa pankkiautomaatista, ovat ilmeisesti lisääntyneet.

Euroopan maista ainoastaan Venäjällä ihmisryöstöt ovat merkittävä ongelma. Vaikka sieppausten määrä on vähentynyt tällä vuosituhannella, esimerkiksi Pietarissa vieraileva ulkomaalainen saattaa yhä joutua itämafian kynsiin. Sieppausten motiivit ovat taloudellisia.

Lisälukemista:

Etusivun valokuva: Captainpirx.

Juha Matias Lehtonen

Journalisti, teologian maisteri, tekstisuunnittelija, koditon kulkuri. Rehellinen ja vihainen hippi, joka tykkää kirjallisuudesta, tiedosta ja vapaudesta. Tunnistaa melkein kaikki tähtikuviot. Juoksee lujaa. Toimittaa Kulkuri.org -sivustoa.
Bookmark the pysyvä linkki.

Vastaa

Jos sähköpostisi on rekisteröity gravatar-palveluun, saat kasvokuvasi näkyviin kommentin yhteydessä.

Sähköpostiosoitettasi ei ilmoiteta julkisesti. Vaaditut kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>