Saapasmaa syöksyy kohti tuhoaan – nuoret jättävät uppoavan laivan

San Miniaton kellotorni, Toscana - Mikko Vesterinen - Kulkuri.org

Maa, joka uskoi ensin amerikkalaiseen unelmaan ja sitten Silvio Berlusconiin, on pulassa. Italian valtiontalous horjuu, ja tulevaisuus näyttää synkältä. Miten eurooppalainen valtio, jota tituleerataan sivistyksen kehdoksi, voi romahtaa yhden ainoan sukupolven aikana? Onko Italia todellakin ”Euroopan sairas mies”?

Näin Italia sairastaa

Italia on väkiluvultaan ja pinta-alaltaan Euroopan suurimpia valtioita ja euroalueen kolmanneksi suurin talous. Maa kärsii laajalle levinneestä korruptiosta, harmaasta taloudesta ja laittomasta maahanmuutosta. Italian ongelmat ovat jo pitkään olleet eräänlainen julkinen salaisuus, jota on pyritty peittelemään tilastoja kaunistelemalla. Nyt se ei enää ole mahdollista. Julkinen velka on noussut yli 2200 miljardiin euroon, mikä vastaa lähes 140 prosenttia saapasmaan bruttokansantuotteesta. Velkaantumiselle ei näy loppua.

Maan talous on viime aikoina supistunut niin voimakkaasti, että on syytä pelätä Italian laivan uppoavan pian. Muun muassa Financial Timesin ja Guardianin talousasiantuntijoiden mukaan tämä voi johtaa yhteisvaluutan kaatumiseen ja jopa Euroopan unionin hajoamiseen.

Vuonna 2014 valtaan astunut keskustavasemmistolainen pääministeri Matteo Renzi on käynnistänyt kymmeniä miljardeja maksavan elvytysohjelman, mutta onko jo liian myöhäistä? Mistä elvytykseen tarvittavat rahat revitään? Tämä on epäselvää.

Italian hallitus on kovan paineen alla. Nuorisotyöttömyys on kivunnut yli 40 prosenttiin ja kokonaistyöttömyys miltei 14 prosenttiin. Maan talouden selkärangan muodostavat pienyritykset, mutta horjuvan rahatalouden ja sekasortoisen byrokratian ristiaallokossa yhä useammat niistä joutuvat panemaan lapun luukulle. Ulkomaisia sijoittajia Italian markkinat eivät houkuta. Kaiken kukkuraksi kuluvalle vuodelle suunniteltu verouudistus on viivästynyt sisäpoliittisen polemiikin takia, ja ammattiliitot, jotka edustavat 70 prosenttia kaikesta työvoimasta, järjestävät toistuvia lakkoja vastustaakseen työmarkkinoiden uudistamista ja julkisen sektorin säästötoimia.

Italian hallitusta painostaa myös EU, joka vaatii maalta radikaaleja toimenpiteitä budjettinsa tasapainottamiseksi. Alijäämätavoitteita on yritetty saavuttaa jopa muuttamalla bruttokansantuotteen laskentatapaa – nykyisin siihen lasketaan mukaan myös huumekauppa, prostituutio ja salakuljetus.

Tilastoja kaunistelemalla ei kansantaloutta kuitenkaan pelasteta.

Elisa vaihtoi Välimeren auringon Suomen pimeisiin talviin

Elisa Piccinini, 28, asuu Helsingissä. Hän on yksi monista italialaisista, jotka ovat viime vuosina pakanneet matkalaukkunsa paremman tulevaisuuden toivossa.

Virallisten lukujen mukaan pelkästään vuonna 2014 yli satatuhatta italialaista muutti ulkomaille. Muuttajat ovat keskimäärin 30–40-vuotiaita ja puolet heistä on korkeasti koulutettuja. Koulutetun työväestön maastamuuttoa kutsutaan aivovuodoksi. Toscanan maakunnasta, Luccan kaupungista kotoisin oleva Elisa on osa tätä vuotoa. Monen ikätoverinsa tavoin hän teki pitkään pätkätöitä ja asui vanhempiensa nurkissa.

”Opiskelin biologiaa Pisan yliopistossa ja kävin opintojen ohessa satunnaisesti töissä. Koska asuin vanhempieni luona, en tarvinnut säännöllisiä palkkatuloja. Maksoin keikkatöistä saamillani rahoilla bensiinit ja muita kuluja. Usean vuoden ajan annoin yksityistunteja matematiikassa ja luonnontieteissä sekä toimin pari vuotta yliopistolla tuutorina. Aina välillä tein myös tekstien oikolukua. Se oli puuduttavaa, mutta silti vähiten pidin kesätyöstäni pölynimurikauppiaana. Ei minusta ole myyjäksi!”

Elisa tuli Suomeen vuonna 2009 Erasmus-opiskelijana ja päätti jatkaa opintojaan Helsingissä. Hän ei ole vielä päässyt tutustumaan suomalaiseen työelämään.

”Etsin silloisen poikaystäväni kanssa töitä Italiasta, mutta se oli mahdotonta. Töitä ei ollut. Suomessa suoritin tohtorintutkinnon biologian alalta ja pystyin stipendien avulla maksamaan vuokran ja kattamaan muutkin elinkustannukset. Tämä ei Italiassa olisi ollut mahdollista. Tutkijan ura ei kuitenkaan ollut minua varten, joten päätin vaihtaa alaa. Opiskelen tällä hetkellä lähihoitajaksi ja toivon löytäväni töitä jo opintojeni aikana.”

Elisa aikoi alun perin palata kotimaahansa yliopistotutkinnon jälkeen, mutta tapasi Suomessa nykyisen kihlattunsa ja päätti jäädä maahan. Hän on oppinut suomen kielen ja viihtyy hyvin.

”Italialaiset aina valittavat, että suomalaiset ovat varautuneita, mutta minulla ei ole ollut ongelmia saada ystäviä. Täällä voin myös vaihtaa ammattia ja vapaa-ajallani tehdä asioita, jotka eivät Italiassa olisi huonojen julkisten kulkuyhteyksien ja harrastustarjonnan vähäisyyden takia mahdollisia. Ainoa huono puoli Suomessa on se, että talvet ovat niin kylmiä.”

Elisa Piccinini - Mikko Vesterinen - Kulkuri.org

Elisa Piccinini.

Italiassa nuorilla ei ole mahdollisuuksia

Elisan vanhemmat ovat kumpikin päätoimisia opettajia, ja hänen veljelleen on riittänyt töitä ohjelmoijana. Hän myöntää, että nämä lähtökohdat ovat italialaisittain varsin mainiot.

”Italiassa valtion tuet työttömille, lapsiperheille, opiskelijoille ja muille tarvitseville ovat lähes olemattomat. Suku on turvaverkko. Vain työpaikan löytämällä voi päästä pois sukulaistensa helmoista ja aloittaa itsenäisen elämän. Ongelma onkin siinä, että pysyvää työtä on lähes mahdotonta saada.”

Italiassa irtisanominen ei ole yhtä helppoa kuin Suomessa, joten varttuneemmat työntekijät pitävät työpaikoistaan kiinni kynsin ja hampain. Nuorille töitä ei juuri ole tarjolla. Ja vaikka työtä sattuisikin löytämään, palkka on yleensä todella matala, usein vain noin tuhat euroa kuukaudessa. Sillä ei makseta vuokraa, veroja, suomalaisittain katsottuna korkeita sähkölaskuja, vesilaskuja, polttoainetta, auton huoltoa ja muita kuluja. Julkinen liikenne toimii Italiassa huonosti, ja hintataso on Suomen luokkaa. Veroilmoitusta ei monimutkaisen byrokratian ja lakiviidakon takia voi täyttää ilman kirjanpitäjän apua. Asunnot ovat kalliita. Kokopäivätyötä tekevä yksin asuva nuori joutuu elämään kituuttamalla. Lasten hankkimista ei nykyisessä Italiassa kannata edes harkita. Entä kuka hullu maksaa tällaisessa tilanteessa verot täysimääräisesti, jos on mahdollista huijata?

”Vanhempieni sukupolvella oli melko lailla onnea. Nuorille nykytilanne on sietämätön”, Elisa kiteyttää.

Ei ole mikään ihme, että koulutetut italialaiset pakenevat sankoin joukoin ulkomaille. Kansalaiset ovat pettyneet maansa johtoon, eikä luottamusta hevin rakenneta ennalleen. Tämä ei povaa Italialle hyvää. Maastamuuttajien mukana katoaa paitsi miljardeja euroja rahaa myös toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Onko Italialla toivoa?

Elisa ei aio palata Italiaan, sillä myös hänestä maan tulevaisuus näyttää synkältä.

”Minusta on Italiassa käydessäni alkanut näyttää siltä, että ihmiset ovat jo luovuttaneet. Taloja ja teitä ei enää kunnosteta niin kuin aiemmin. Enkä usko, että tähän tulee muutosta vähään aikaan.”

Maailmantalouden ja kansantalouden epävakauden lisäksi massiivinen laiton maahanmuutto syö Italian resursseja, ja kaiken kukkuraksi jo lannistetuksi luultu mafia on tekemässä näyttävää paluuta. Samaan aikaan turistivirrat ja ulkomaalaiset työntekijät suuntaavat muihin Euroopan maihin.

Pääministeri Renzi on saanut tuekseen uuden istuvan presidentin, Sergio Mattarellan, ja johtavilta poliitikoilta odotetaan nyt nopeita, radikaaleja päätöksiä. Maan poliittisen kentän hajanaisuus tekee heidän työstään kuitenkin vaikeaa.

Tavallisten italialaisten asema tässä murhenäytelmässä on heikko. Turhautuminen jäytää, ja monien ihmisten perustarpeet jäävät täyttämättä. Italian kaduilla tullaan lähivuosina näkemään varmasti yhä enemmän mellakoita.

Elisa on kaikesta huolimatta varovaisen optimistinen:

”Uskon, että sukupolven tai kahden aikana tapahtuu käänne parempaan. Valitettavasti Italia muuttuu äärimmäisen hitaasti.”

Kaikki eivät jaa Elisan optimistista näkökantaa. Financial Timesin toimittajan Wolfgang Münchaun ennusteen mukaan ilman pikaisia ja kestäviä muutoksia Italian talous uppoaa nykyisen hallituksen mukana, mikä asettaa vaakalaudalle sekä euron tulevaisuuden että maan EU-jäsenyyden. Samalla romahtaa koko Italian yhteiskunta.

Lue aiheesta lisää:

 

Mikko Vesterinen

Vuosia Italiassa asunut kääntäjä ja matkailun ammattilainen. Muinaistekniikasta innostuva elämäntapaintiaani, jonka tavoitteena elämässä ei ole maallisen mammonan haaliminen, vaan yksinkertainen onni.
Bookmark the pysyvä linkki.

1 kommentti

  1. Riikka Söyring

    Hyvä teksti, Mikko Vesterinen. Kiitos siitä.

Vastaa

Jos sähköpostisi on rekisteröity gravatar-palveluun, saat kasvokuvasi näkyviin kommentin yhteydessä.

Sähköpostiosoitettasi ei ilmoiteta julkisesti. Vaaditut kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>